Miksi ajaudun tämän blogin pariin aina, kun jokin koulujuttu pitäisi tehdä ja muutenkin stressaa? Uskottelin tänään onnellisesti itselleni, että illalla ei tarvitse katsoa edes TV:tä, joten ehdin vallan mainiosti lukea ruotsin huomiseen sanikseen. Mitä vielä, kello käy ja vielä on about 50 sanaa opettelematta.

Eilen oli samanlainen tilanne, kun tiedossa oli enkun koe. Sain niistä miljoonista sanoista tarpeekseni jo hyvissä ajoin, ja silti tänään ollut koe meni hyvin. Ainoastaan pari virhettä epäsäännöllisissä verbeissä, mutta niillä ei nyt ole niin väliäkään. :P

Hissan pienimuotoinen tutkielma (Iso-Britannian taloudellinen tai poliittinen historia 1800-luvulta nykypäivään, boring) on myös tekemättä, ja se pitäisi palauttaa perjantaina. Kyseessä on siis parityö, jossa ollaan kyllä jaettu vähän aiheita mutta en jaksa enkä saa aikaiseksi tehtyä mitään. No, onneksi historia on mulle vähän se ja sama, käyn pakolliset kurssit ja se siitä. Huomenna ei pitkästä aikaa tarvitsisi lukea sanikseen, mutta sen sijaan pitäisi jaksaa kuunnella konserttia jotain yli kaksi tuntia. Ja siis varmaan ihan oikeasti kuunnella, koska konsertista pitää sitten tehdä myös jonkinmoinen raportti. Äh, miksi koulu ei voi vaan olla matikkaa tai jotain muuta 'helppoa' ja mieltäkohottavaa. Odotan vaan kokoajan ns. helpompia aikoja ja että saisi edes muutaman tekemättömän jutun alta pois. Mutta niitä vaan kasaantuu kokoajan lisää ja lisää.